Nyt alkaa uusi tarinani, olkaa hyvä. Nauttikaa osasta ja kommentoikaa lopussa.
Nathan Calwell on palannut kotilinnaansa pitkän opiskelunsa jälkeem. Hän lähti opiskelemaan isänsä tahdosta, hänestä tulisi jonain päivä Eedenin kuningaskunnan kuningas.
Isä tahtoi, että poika saisi parhaat mahdolliset eväät hallitsijan vastuuseen.Nathan oli innoissaan hänen noustessa ratsailta ja hän katseli hetken kaunista linnaansa.
”Garde of Eeden, olen kotona.” Nathan hymyili silkasta ylpeydestä.
Ulkopuoliset kutsuivat Eedenin kuningaskuntaa Eedenin puutarhaksi, Garde of Eeden. Sen takia, että Eeden oli täydellinen seutu, maanperä oli hyvin hedelmällistä.
Eedenissä talonpojilla ei ollut hätää, siellä ei satanut ikinä lunta ja aina oli kevät, syksy ja kesä. Kesä kesti pisimpään siellä. Syksy ja kevät kestivät saman verran.
Tallipoika tuli Nathanin luokse ja otti hevosen.
”Kiitos.” Nathan nyökkäsi.
Hän käveli innokkaasti sisälle ja hän suunnitteli mielessään mitä tekisi tänä päivänä.
”Tervehdin ensin isääni ja kuuntelen mitä on tapahtunut sinä aikana kun olin poissa, sitten menen Katariinan luokse kuulemaan lisää.” Nathan päätti.
Samalla Nathan oli lähellä kaatua kangaskasaan, jota hän ei huomannut mietteissään.
”Isä ei ikinä osta kankaita. Mitähän on tapahtunut?” Nathan katsoi kohottaen kulmaansa.
Sitten hänen silmänsä rävähtivät auki, kun hän otti peiton ylös, sen alla oli kaunis kangas valkoista silkkiä.
Nathan tiesi heti, että ainoa mahdollisuus kankaiden ostolle olivat häät.
”Voi luoja…”
Hän laittoi peiton takaisin kankaiden päälle, jotta ne eivät likaantuisi.
”Kukahan menee naimisiin?” Nathan mietti puristaen samalla huultaan.
”En saa siitä selville, muuten kuin kysymällä isältä.” Hän kohautti olkiaan ja käveli portaita ylös pääoville.
Hän tönäisi raskaan oven auki ja irvisti, että ovi oli yhä painava. Miksei isä hankkinut kevyempää ovea?
Nathanin tultua sisälle, hän katsoi ympärilleen. Jotakin linnassa on muuttunut. Nathan alkoi miettiä päänsä puhki, että mikä olisi muuttunut. Hän katsoi esineitä, kaikki olivat paikoillaan.
Sitten hän tajusi sen, tällaista muutosta hän ei odottanut. Linna on nähnyt naista ja hänen kosketustaan. Pölyä ei ollut ollenkaan, vaaseihin laitettiin tuoreetta kukkakimppua ja kuluneen näköisiä kankaita poistettiin ja tilalle tulivat samanlaiset, mutta uudet kankaat.
Hän silitti kankaita ja ne olivat ihanan uusia. Pehmeitä ja tuoksuivat uudelle, eivätkä pölylle. Sitten hän meni katsomaan kukkia ja hän totesi, että ne tuoksuivat ihanalle.
”Nathan!”
Nathan hätkähti, hän tunnisti heti äänen. Hän kääntyi ja näki maailman kauneimman ja viattoman olennon.
”Kaya.” Nathan kuiskasi.
Mitä ihmettä Kaya, hänen rakkautensa teki täällä? Kaya ei tiedä mitään Nathanin tunteista, sillä tämä ei hennonut koskaan tunnustaa ja kosia häntä.
”Nathan, palasit! Isäsi on odottanut kovasti sinua ja hänellä on yllätys sinulle.” Kaya hymyili ja puhui uskottoman hennolla ja kauniilla äänellä.
Nathan tunsi miten hänen sydämensä alkoi hakkaa sataa ja tuhatta ja miten hänen kämmenensä hikoilivat.
”Mikä se yllätys mahtaa olla?” Nathan katsoi Kayaa yrittäen peittää hermostuneisuuttaan, mutta samalla oli hyvin utelias. Millähän isä on suunnitellut yllättää häntä?
”Saat sen selville menemällä isäsi oleskeluhuoneeseen.” Kaya sanoi osoittaen käsillään yläkertaan ja niiasi lähteäkseen.
Nathan kumarsi Kayalle ja käveli reippaasti ylös portaita.
”Ehkä se olisi uusi miekka? Tai hevonen?” Nathan mietti.
Nathan koputti isänsä oleskeluhuoneen ovea ja pian kuului lupa tulla.
"Nathan! Olet palannut!" Harmaahiuksinen mies huudahti nähdessään poikansa tulevan sisälle.
"Onpas mukavaa sinua, isä. Halkeat varmaankin halusta kuulla mitä minulle tapahtui." Nathan naurahti.
"Niin minua kiinnostaa, mutta siitä ennen, haluan kertoa erään asian." Nathanin isä George iski silmää.
"Niin Kaya puhuikin yllätyksestä." Nathan hymyili isälleen.
"Tapasitko hänet?" George kysyi yllättyneenä.
"Kyllä, törmäsin häneen tullessani sisälle." Nathan kertoi.
"Paina puuta." George kehotti hyvätuulisesti. Nathan istuutui isänsä viereen ja katsoi tätä odottavana.
"Niin.. Se Kayan puhuma yllätys liittyy tähän, minkä aion kertoa. Kun lähdit opiskelemaan, tunsin oloni yksinäiseksi, joten lordi Williams kävi täällä tyttärensä kanssa usein."
"Ajan myötä aloin tuntea vetoa Kayaan. Kosin häntä muutama viikko sitten, päätimme odottaa sinua häihimme." George kertoi avoimesti.
Kommentit